Nykyajan kaivosteollisuudessa tiedon avoimuus ja sidosryhmien osallistaminen ovat elintärkeitä tekijöitä. Ympäristötietoisuuden kasvaessa on entistä tärkeämpää, että kaivosyhtiöt voivat tarjota reaaliaikaista, tarkkaa ja luotettavaa ympäristödataa myös sidosryhmilleen. Joissain tapauksissa avointa tiedottamista arastellaan mahdollisten konfliktien takia, mutta usein riittävällä informaatiolla onnistutaan minimoimaan huolia sekä turhia ja epäolennaisia spekulaatioita.
Usein erityisesti paikalliset kokevat kärsivänsä kaivoksen sosiaalisista sekä ympäristövaikutuksista samalla, kun taloudellinen tuotto virtaa muualle (Esteve & Vanclay, 2009). Tämän takia kaivoksen mahdolliset negatiiviset vaikutukset voivat saada vaakakupissa positiivisia hyötyjä suuremman painoarvon. Kun kaivosyritys pystyy osoittamaan toimintansa positiivisen merkittävyyden vaikuttavuusalueellaan, sen luotettavuus ja maine voivat parantua myös sidosryhmien silmissä. Ympäristötiedon avoimella jakamisella ei siis vastata vain sääntelyvaatimuksiin, vaan se auttaa ylläpitämään myös läpinäkyvää ja rehellistä dialogia kaivostoiminnan ja sidosryhmien, kuten paikallisyhteisöjen, sijoittajien ja sääntelyviranomaisten välillä. Kaivosyhtiölle on siis kannattavaa viestiä vastuullisuudestaan toimintansa jokaisessa vaiheessa (Sairinen, 2011). Yksi tapa viestiä vastuullisuudesta on jakaa kerättyä dataa kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
FinMeasin ympäristö- ja patotarkkailujärjestelmän avulla voidaan rakentaa sidosryhmille avointa ja tehokasta sekä suhteita ja luottamusta rakentavaa tiedonvälitystä ympäristövaikutuksista. Tämä tapahtuu rakentamalla sidosryhmälle erillisen kirjautumisen taakse oma dashboard näkymä, johon nostetaan halutut mittaustiedot visualisointeineen tai tuomalla järjestelmästä tietoja kaivosten omille sivuille. Esimerkiksi Agnico Eagle Finlandin kanssa on selvitelty ympäristötarkkailujärjestelmän hyödyntämismahdollisuuksia laajemmassa sidosryhmäraportoinnissa.
Ympäristö- ja patotarkkailujärjestelmän avulla voidaan jakaa ajantasaista sekä visuaalisesti informatiivista tietoa esimerkiksi päästöistä, vedenkäytöstä, pintavesien laadusta sekä muista kriittisistä ympäristötekijöistä sidosryhmille. Tiedon visualisointi ja analysointi auttavat esittämään monimutkaiset ympäristötiedot yksinkertaisesti ymmärrettävässä muodossa. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan vaikuta kaivoksen maineeseen ja brändiin, vaan myös kestäviin liiketoimintakäytänteisiin ja ympäristövastuullisuuteen. Tiedolla johtaminen auttaa kaivoksia myös tarkkailemaan ja parantamaan prosessejaan.
Lähteet:
Esteves, A. M. & F. Vanclay (2009). Social Development Needs Analysis as a tool for SIA to guide corporate-community investment: Applications in the minerals industry. Environmental Impact Assessment Review, 29(2): 137–145.
Sairinen, R. (2011). Kaivosteollisuuden yhteiskuntavastuu ja muuttuva suhde paikallisyhteisöön. Terra, 123(3): 139–146.
