Kaivostoimintaan sisältyy välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia, joiden laajuus ja riskin taso riippuvat esimerkiksi ympäristöstä, toiminnan vaiheesta tai itse louhittavan esiintyvyydestä. Kaivostoiminta voi aiheuttaa erilaisia seurauksia mm. ilman laatuun, eliöihin, maaperään, vesiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. (Geologian tutkimuskeskus, 2015.) Laadukas ympäristötarkkailujärjestelmä tekee eri parametrien arvojen tarkkailusta helppoa ja jatkojalostaa valtavasta määrästä dataa esille olennaisen ja tärkeän informaation.
Mikä tekee automatisoidusta ympäristötarkkailujärjestelmästä hyödyllisen juuri kaivosasiantuntijoiden käyttöön?
1. Havainnot ja havaintopisteet näkyvät kartalla, mikä auttaa kokonaiskuvan hahmottamista.
2. Pirstoutunut ja hajanainen tieto saadaan kaikki samaan järjestelmään, mikä datan yhdistelyä ja jatkojalostamista.
3. Tieto on aina ajantasaista.
4. Automatisoinnin avulla manuaalinen työ vähenee, jolloin minimoidaan myös mahdollisuus inhimillisten riskien tekemiseen.
5. Arvojen kehittymisen ennusteet hälytyksineen auttavat toiminnan suunnittelussa ja ennakoinnissa.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu automaattinen monitorointi ja datan hallinta edistää ympäristövaikutusten valvontaa. Ympäristötarkkailujärjestelmän avulla riskejä voi valvoa koko prosessin ajan, alkaen tuotantovaiheesta kaivoksen sulkemiseen ja jälkitoimiin. Ympäristömonitoroinnin ja datan raportoinnin ratkaisut, jotka auttavat keräämään, hallitsemaan ja raportoimaan ajantasaisesti saadun tiedon tehokkaasti ja säästämään aikaa ja resursseja.
Automaattisen monitoroinnin tuotevalikoimasta löytyy mm. pH-, sähkönjohtavuus-, virtaama-, vedenkorkeus- ja lämpötilaseuranta, sääasema sekä reaaliaikainen kamerakuva. Datan hallinnassa voit hyödyntää vesistöpäästöjen kumulatiivisten kertymien laskennan automatisointipalveluita, virtaamapainotteisten keskiarvojen laskentaa ja näytepisteiden, kenttähavaintojen, DWG- ja ilmakuvien tuontia samalle karttapohjalle.
Lue lisää kaivosten automatisoidusta vesienhallinnasta.
**
Lähde: Geologian tutkimuskeskus (2015). Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Saatavissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_222.pdf