Monitorointisuunnitelma tekee mittauksista johdonmukaisen kokonaisuuden. Haluamme muistuttaa sen osa-alueista sekä tekemisen tärkeydestä. Tässä tekstissä kuvataan suunnitelman keskeisimmät vaiheet sekä kerrotaan, miksi ne ovat tärkeitä. Varsinaisen ohjeen suunnitelman tekemiseen löydät täältä.
Monitorointisuunnitelman sisällön keskeiset osa-alueet ovat: (1) mittausten tarkoitus, (2) mittauslaitteiston, mittauspisteiden ja mittaustaajuuksien määrittäminen, (3) tulosten seuranta ja hälytykset, sekä (4) tulosten raportointi ja laadunvarmistus.
1. Mittausten tarkoituksen kuvaaminen
Tärkein tekijä suunnitelman tekemisessä on perustella se, mitä halutaan monitoroida ja minkä takia. Tämä tulee myös kirjata huolellisesti, jotta kaikissa eri vaiheissa mukana olevat tahot ymmärtävät sen merkityksen. Mittausten tarkoituksen kuvaamisella pyritään samanaikaisesti rajaamaan ilmiöt, joita halutaan tutkia. Seurantamittaussuunnitelmassa esitetään mittauksen syyn lisäksi myös hankkeessa käytettävät mittaussuureet.
2. Mittauslaitteiston, mittauspisteiden ja mittaustaajuuksien määrittäminen
Myös tarvittavat mittauspisteet, -laitteet ja -taajuudet esitetään suunnitelmassa. Tämä sen vuoksi, että monitorointikohteessa voi olla parhaimmillaan useita mittauspisteitä eri laitteistolle, eri taajuuksilla. Suunnitelmasta on hyvä käydä ilmi nimetyt, tarkat paikat, joihin kohdistettu mittaus/monitorointi suoritetaan.
Laitteisto määräytyy pitkälti valitun mittaussuureen mukaan, mutta esimerkiksi kohde sekä mahdolliset rajoitteet vaikuttavat mittauslaitteiston valintaan siinä, millainen mittaustarkkuus edellytetään.
3. Mittaustulosten seuranta ja hälytykset
Hälytys- ja ilmoitusrajat määritetään seurantatuloksille geoteknisten asiantuntijoiden laskelmien pohjalta. Hälytysrajan ylittyessä monitorointilaitteisto lähettää automaattisesti ilmoituksen määrätyille henkilöille. Suunnitelmassa määritetään myös toimenpiteet, jotka toteutetaan hälytysrajojen ylittyessä.
4. Tulosten raportointi ja laadunvarmistus
Raportoinnin tärkein päämäärä on tulkita tulokset ja tehdä niiden pohjalta tarvittavat johtopäätökset.
Raportoinnin kannalta olennaista on esittää tulokset määritetyllä aikavälillä siten, että ne sisältävät vähintään mittauksen paikan, mittausajankohdan, tuloksen sekä tiedot mahdollisista mittausepävarmuuksista.
Tulokset raportoidaan siten, että väliraportit sisältävät tärkeimpien tulosten lisäksi tarvittavat muutostoimenpiteet. Monitoroinnin päättymisen jälkeisessä, lopullisessa raportissa tulee lisäksi raportoida mm. seurantamittaamisen vaiheet, mittausten luotettavuus sekä tärkeimmät johtopäätökset.
Tässä oli nostettuna esiin monitorointisuunnitelman keskeisimmät osa-alueet. Voit lukea asiasta lisää täältä.
Lähde:
Monitorointitoimikunta. 2017. Geoteknisen mittaamisen ja monitoroinnin olennaiset käsitteet ja periaatteet. Suomen Geoteknillinen Yhdistys. Saatavilla: https://sgy.fi/wp-content/uploads/2017/04/geoteknisen_mittaamisen_ja_monitoroinnin_olennaiset_kasitteet_ja_periaatteet_6-11-2017_julkaisu.pdf