Roudan seuranta ratarakenteissa automaattisen monitoroinnin avulla

Ratarakenteissa esiintyy massiivista - kokonaistilavuudeltaan muuttumatonta routaa sekä kerrosroutaa, joka aiheuttaa eniten routaongelmia (Väylävirasto 2022). Routiminen nähdään monimuotoisena prosessina, jossa vaikuttavina tekijöinä ovat erilaiset maalajiominaisuudet sekä ilmastotekijät (Soininen 2013).

Roudan aikaansaamat vauriot heikentävät liikennöinnin turvallisuutta sekä mukavuutta (Liikennevirasto 2015). Junaliikenne kärsii viivästyksistä, kun pohjamaan routimisen seurauksena tarvittavat korjaustoimenpiteet aiheuttavat muutoksia raideliikenteen aikatauluihin. Lisäksi rataverkolle joudutaan ajoittain asettamaan nopeus- ja painorajoituksia. (Soininen 2013.)

Jatkuvatoiminen seuranta ratarakenteissa

Automaattinen monitorointi mahdollistaa roudan syvyyden seurannan, joka tapahtuu esimerkiksi lämpötilaprofiilimittauksella. Ratkaisu vähentää epävarmuutta ratarakenteiden turvallisuudesta ja tuottaa samalla lisätietoa mahdollisia kunnossapitotoimenpiteitä ajatellen.

Lämpötilaprofiilia mitataan tilanteen mukaan sauvalla tai kaapelilla, jonka sisällä on digitaalisia lämpötila-antureita. Mittaussauvan pituus vaihtelee muutamista kymmenistä senteistä useisiin metreihin, kun mittauskaapelin pituus voi olla jopa satoja metrejä.

Tarkat digitaaliset anturit seuraavat sulamista ja jäätymistä, jolloin rakenteen käytöstä pääsee tarkastelemaan lämpötilan muuttuessa. Mittalaitteen keskusyksikkö siirtää mittaustiedot automaattisesti FinMeas Onlineen, josta mittaustulokset ovat reaaliaikaisesti tarkasteltavissa.

Myös valikoimamme sääaseman avulla pystyt saamaan roudan syvyyden etenemisen kannalta tärkeää tietoa ja seuraamaan ajantasaisesti sääolosuhteiden muutoksia. Tutustu sääasemaan ja sen moduuleihin täältä.

Monitorointi ennakoinnin apuna

Routimiseen vaikuttavia ilmastotekijöitä ovat maan lämpenemiseen ja jäätymiseen vaikuttavat tekijät, kuten sateen määrä, olomuoto ja kertymisajankohta, tuulten voimakkuus ja jakauma ilmansuunnittain sekä kesä- ja talvikauden keskimääräinen lämpötila ja kesto (Liikennevirasto 2015). Myös lumi vaikuttaa roudan syvyyteen sen toimiessa hyvänä lämpöeristeenä. Näin ollen pakkasten esiintyminen ennen lumentuloa päästää roudan etenemään syvälle maaperään. (Soininen 2013).

Ratarakenteet pyritään tekemään routimattomiksi routaeristeillä, riittävällä rakennekerrosten paksuudella sekä käyttämällä rakennekerroksissa routimattomia maa- ja kiviaineksia. Myös kuivatuksella pyritään vaikuttamaan routimisen voimakkuuteen, mikäli maan jäätyminen ei ole estettävissä. (Liikennevirasto 2015.) FinMeasin ratkaisuilla voit valvoa jatkuvatoimisesti routimiselle alttiiden maalajien tilannetta yhdessä muiden ennakoivien toimenpiteiden kanssa.

Tutustu täältä koko tuote- ja palvelutarjontaan pohjarakentamisen projekteja varten.

Kaipaatko ratkaisuja roudan seurantaan?

Otathan yhteyttä, niin keskustellaan lisää.

Lähteet:

Liikennevirasto (2015). Routa ja routiminen ratarakenteissa. Saatavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121499/lts_2015-22_978-952-317-089-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Soininen (2013). Ratojen routaongelmat Suomessa. Diplomityö. Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/30174/master_soininen_suvi_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Väylävirasto (2022). Ratojen routavauriot. Saatavissa: https://vayla.fi/kunnossapito/rataverkon-kunnossapito/routavauriot.