Maamme rataverkko on pääosin rakennettu aikana, jolloin konetyövoiman käyttö ei ole ollut yhtä yleistä kuin nykypäivänä. Osittain tästä syystä radat on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasaiselle maalle. Tasainen maa tarkoittaa usein paksuja pehmeikköjä. (Luomala, 2010.) Maamme rataverkoon kuuluukin useita ratapengerosuuksia, jotka sijaitsevat suoalueilla tai muilla eloperäisten maalajien alueilla. (Brecciaroli & Kolisoja, 2004.)
Ratapenkereitä ei ole alunperin suunniteltu kohtaamaan nykypäivän suuria akselipainoja, ja siksi joillakin pehmeiköillä laskennallinen varmuus radan sortumista vastaan on hyvin pieni. Tästä syystä penkereiden kokoa joudutaan kasvattamaan. (Luomala, 2010.) Joskus ratapenkereen perustan vahvistamiseen ei kuitenkaan ole tarjolla taloudellisia tai teknisesti käyttökelpoisia menetelmiä ja tilanteen korjaamiseksi täytyisi rakentaa kokonaan uusi ratapenger. Rakentaminen vaatisi suuria investointikustannuksia. (Brecciaroli & Kolisoja, 2004.)
Ratateknisissä ohjeissa (RATO 3) voidaan kuitenkin poiketa hieman asetetusta varmuusluvusta, jos ratapenkereitä valvotaan seurantamittauksilla (Luomala, 2010). Stabiliteetiltaan kriittisille pengerosuuksille voidaan asentaa monitorointilaitteita, jolloin voidaan reaaliaikaisesti seurata stabiliteetin mahdollisia muutoksia ja reagoida tilanteeseen ennen kuin junaliikenteen turvallisuus on vaarassa (Brecciaroli & Kolisoja, 2004). Kaikista riskialttiimpia kohteita ovat paksut pehmeiköt, joiden maaperä on silttiä, savea, liejua tai turvetta (Luomala, 2010).
FinMeasin automaatti-inkilinometriä käytetään maarakenteiden liikkeiden valvontaan. Yleisimpiin käyttökohteisiin lukeutuu juuri ratarakenteet. Inklinometri asennetaan maaperään pystysuorasti, joten se liikkuu ja taipuu maaperän kerrosten liikkeiden mukaan, ja näin päästään laskeman mahdollista siirtymäprofiilia. Ratapenkereen painumissa voidaan puolestaan hyödyntää automaattisia painumaletkuja, joihin on liitetty tarkkoja paineantureita. Nestepaineen avulla toimivat anturit havaitsevat jopa 5 mm suuruiset painumat. Nesteletkumittalaite voi olla jopa satoja metrejä pitkä ja antureiden välimatka voi olla kymmeniä metrejä, joten se soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joissa halutaan tietoa monista eri pisteistä
Huokospaineen mittauksia käytetään erityisesti pengerrysten turvaamisessa, sillä huokospaineen nopea nousu saattaa aiheuttaa maaperän kantavuuden romahtamisen. Mittalaitteilla voidaan seurata myös pohjaveden korkeuksia. FinMeasin automaattinen vedenkorkeusmittaus valvoo tilannetta ja hälyttää, mikäli vedenkorkeus ei pysy ennalta määritellyissä rajoissa. Pohjaveden laskeminen voi aiheuttaa esimerkiksi maan painumista.
Automaattisen monitoroinnin ansiosta penkereen liikkeisiin osataan reagoida oikea-aikaisesti, jolloin ehditään toimia ennen junaliikenten vaarantumista.
Monitorointilaitteet on nopea ja helppo asentaa. Etäluettavien laitteiden ansiosta voit seurata mittaustuloksia tietokoneelta tai mobiililaitteelta, eikä sinun tarvitse erikseen käydä paikan päällä. Ratkaisut sopivat siis erinomaisesti myös pitkäaikaisseurannan kohteisiin.
Monitorointi tarjoaa ajantasaisen ja tarkan mittaustiedon mahdollisista rakenteiden muutoksista. Tarkkojen antureiden ansiosta mittaustulokset ovat luotettavia ja dokumentaatio tuloksista tallentuu automaattisesti FinMeas Online-palveluumme. Mikäli asetetut raja-arvot ylittyvät, palveluun tulee heti hälytys, joka takaa reagointiaikaa tilanteen korjaamiseksi.
SmartRail riskienhallinnan ratkaisu sisältää monitoroinnin suunnittelun yhteistyössä kanssanne, tarkoituksenmukaiset ratarakenteiden monitorointiratkaisut, asennukset, luotettavat tulokset ja tulosten tulkinnan sopimuksen mukaan.
”FinMeasin etäluettavat mittalaitteet edustavat uutta ajattelua verrattuna perinteisiin menetelmiin. On paljon helpompaa ja tehokkaampaa seurata mittaustuloksia suoraan netin käyttöliittymästä kuin käydä tarkistamassa manuaalisia mittalaitteita viikoittain paikan päällä" - Pasi Kolomainen, työmaapäällikkö, Ramboll Finland
SmartRail -ratkaisumme auttaa sinua lisäämään rautatien turvallisuutta, alentamaan kustannuksia, tehostamaan työtä sekä vastaamaan tiukentuviin viranomaisvaatimuksiin.
Sami Ylönen
TkT, Toimitusjohtaja
+358 40 715 3264
sami.ylonen(at)finmeas.com
Lähteet
Brecciaroli, F. & Kolisoja P. 2004. Stabiliteetiltaan kriittiset ratapenkereet. Esitutkimus. Ratahallintokeskus. Saatavilla verkosta: https://julkaisut.vayla.fi/pdf4/rhk_2004-a8_stabiliteetiltaan_kriittiset_web.pdf
Luomala, H. 2010. Ratapenkereiden monitorointi. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä. Saatavilla verkosta: https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2010-22_ratapenkereiden_monitorointi_web.pdf
RATO 3 https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2018-13_rato3_web.pdf
