Rakennusala on työturvallisuuden näkökulmasta tarkasteltuna vaativa ala, joka poikkeaa muista työn dynaamisuuden ja liikkuvuuden vuoksi (Työsuojelu 2021). Työmaaonnettomuudet voivat aiheuttaa ylimääräisiä kuluja sekä aikataulujen myöhästymisiä ja pahimmillaan myös vakavia henkilövahinkoja. Turvallisuuden näkökulmasta monitorointi on erityisen tärkeää kohteissa, joissa on riskirakenteita tai herkästi vaurioituvaa rakennettua ympäristöä lähellä.
Vuosittain arviolta 50-100 kaivantohankkeeseen joudutaan puuttumaan aluehallintoviraston toimesta. Kaivantojen sortumat ovat yksi vakavien, jopa kuolemaan johtavien onnettomuuksien aiheuttajista. Työhön liittyvät vaarat ja riskit ovat olemassa, vaikka sortumiin liittyviä tapaturmia tapahtuu suhteessa harvoin. (Kujala 2019.) Kaivannon seinämän tuennan, luiskan tai porrastuksen lisäksi riskit tämän kaltaisten onnettomuuksien estämiseksi voidaan minimoida ajantasaisella tiedolla, joka mahdollistetaan jatkuvatoimisilla mittauksilla.
Vaikka onnettomuudet tuottavat itsessään hankaluuksia ja joskus vakaviakin seuraamuksia, on rakennustyömaa vastuussa myös ympäröivän rakennuskannan ja muun ympäristön turvallisuudesta. Syvä kaivanto aiheuttaa aina siirtymiä kaivannon vierellä. Siirtymien ilmetessä vieressä olemassa olevien rakenteiden korjauskustannukset ovat yleensä hyvin suuria. Automaattisella monitoroinnilla voidaan minimoida riskit liiallisille painumille ja siirtymille.
Myös paalutustyömaa rakennetulla alueella voi aiheuttaa turvallisuushuolia. Paalutustavasta riippuen paaluttaminen voi aiheuttaa merkittävää maan syrjäytymistä paalujen tieltä ja täten siirtymiä paalutettavan alueen läheisyydessä. Paalutustyö aiheuttaa myös maan huokospaineen nousua. Monitoroimalla siirtymiä ja huokospainetta voidaan paalutustyötä ohjata siten, ettei ympäristöön aiheudu vaurioita työn johdosta.
Automaattisen monitoroinnin avulla korjaavat toimenpiteet pystytään aloittamaan ennen onnettomuuksien tapahtumista. Ympäristövahinkojen satuttua korvausvastuullisen nimeäminen saattaa tuottaa joskus haasteita. Jatkuva monitorointi toimii tässäkin tilanteessa apuna, sillä sen avulla voidaan tarvittaessa todentaa, onko urakoitsijan toiminnasta koitunut vahinkoa työmaata ympäröiville rakennuksille tai muulle ympäristölle.
Lähteet:
Kujala, H. (2019). Stoppi sortumille kaivannoissa. Työ, terveys, turvallisuus. Saatavissa: https://tttlehti.fi/stoppi-sortumille-kaivannoissa/.
Työsuojelu (2021). Rakennusala. Saatavissa: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala.
