VT12 Valtari hankkeen innovatiivisella toteutuksella ja monitoroinnin hyödyntämisellä ei vain varmistettu työmaan turvallisuutta, mutta onnistuttiin myös säästämään useampi miljoona euroa kustannuksissa. Katso alta referenssin esittelyvideo ja lue lyhennelmä Geofoorissa (juttu julkaistu kokonaisuudessaan Geofoor nro 49 lokakuu 2019) julkaistusta artikkelista.
Skanskan Niko Asikainen toimii pohjarakentamisesta vastaavana työpäällikkönä Lahden eteläisen kehätien Valtari-allianssihankkeessa, jonka tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikennöinti valtatiellä 12 sekä parantaa maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia Lahden seudulla. Lahden eteläisellä kehätiellä suurin hyöty monitoroinnista on ollut resurssitehokkuudessa. Esimerkkinä hän kertoo, että uudessa kehätiessä pystyttiin automaattisen monitoroinnin ansiosta säästämään useampi miljoona materiaali- ja työkustannuksissa.
- Allianssin teettämät pohjatutkimukset osoittautuivat aiempia paremmiksi, joten päätimme tehdä täyden mittakaavan koepenkat, joiden painumaa ja liikkeitä monitoroitiin FinMeas Oy:n toimittamilla automaattisilla painumaletkuilla, inklinometreillä ja huokospaineantureilla. Painumat pysyivät pieninä, joten pystyimme vähentämään suunniteltujen paalulaattojen määrää, kun tiepenkereet pystyttiin perustamaan suoraan pohjamaan varaan. Näin saatiin aikaan suuret säästöt, Asikainen toteaa.
Mittaustietojen avulla suunnittelijat pystyvät tekemään entistä parempia rakennesuunnitelmia ja varmistamaan, että rakenteet ovat oikein mitoitettuja. Varman päälle mitoittamisesta seuraa yleensä ylisuuret kustannukset, kun taas monitoroinnin avulla voidaan optimoida rakenteita ja säästää kustannuksissa.
- Meluesteen rakentamisessa sen alapuolella olevaa meluvallia monitoroidaan, jotta saadaan varmuus pohjamaan kokonaisstabiliteetista ja toisaalta pienistä painumista. Mikäli meluvallin painumat ovat odotetun mukaiset, voidaan sen päälle rakennettavan meluaidan perustamistapaa optimoida ja päästä eroon 30 metrin syvyyteen ulottuvista paaluista, Asikainen kertoo.
Liipolan välitunnelin rakennuskaivanto, jonka ankkurivoimat nousivat äkillisesti roudan takia. Kuva: Niko Asikainen
Rakenteet työmailla eivät aina käyttäydy suunnitelmien mukaan, ja onnettomuuksien aiheuttamat taloudelliset vahingot nousevat usein merkittäviksi. Automaattisten mittausten avulla jo pienistä rakenteissa tapahtuvista muutoksista saadaan tietoa. Vaaratilanteita voidaan ennakoida ja ehkäistä ennen kuin ne ehtivät kehittyä vakaviksi tai johtaa onnettomuuksiin. Näin minimoidaan isompia haittavaikutuksia, jotka usein aiheuttavat haittaa rakenteiden lisäksi myös ympäristölle.
Pahimmillaan työmaaonnettomuudet aiheuttavat henkilövahinkoja. Automaattisilla mittauksilla saatavan ajantasaisen tiedon avulla tämän kaltaisten onnettomuuksien riskit voidaan kuitenkin minimoida. Esimerkiksi kaivantojen tukiseinien muutoksista saadaan tieto heti, kun ne tapahtuvat ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi.
- Tuetuissa kaivannossa seurataan tukiseinien ankkurivoimia ja avokaivannoissa luiskien pysyvyyttä valvotaan inklinometrein. Ankkurivoimamittareihin yhdistetty pakkasmäärätieto selitti meille talvella tukiseinien ankkurivoimien äkillisen nousun syyn. Näin osasimme toimia ajoissa oikein ja seiniä lämmittämällä saimme voimat taas normaaliin lukemiin, Asikainen kertoo automaattisen monitoroinnin hyödyistä.
Automaattista monitorointia voidaan käyttää myös ympäristön turvallisuuden seurantaan. Voidaan varmistaa, ettei rakennustyömaan lähistöllä oleva infra kärsi esimerkiksi painumista tai siirtymistä viereisen työmaan takia. Ympäristön hyvinvoinnin kannalta on olennaista seurata myös pohjavesien käyttäytymistä.
- Olemme seuranneet pohjavesiä, sillä lähettyvillä on pientaloja, jotka on perustettu maavaraisesti savelle. Pohjaveden aleneminen voi aiheuttaa painumia ympäristöön. On tärkeää ottaa huomioon, millaisia vaikutuksia teoillamme on ympäristölle, Asikainen kommentoi.
