Suomessa on yli 10 000 siltaa. ELY-keskus huolehtii säännöllisesti siltojen tarkastamisesta ja huonokuntoisempia korjataan vuosittain laadittavan kunnostusohjelman mukaisesti. Sillat voidaan jakaa neljään eri kuntoonluokkaan tarkastustulosten perusteella. Nämä luokat ovat 1) hyvä, 2) tyydyttävä, 3) huono ja 4) erittäin huono. Hyväkuntoisiin luokitellaan uudenveroiset sillat tai normaalisti vanhentuneet. Tyydyttävällä sillalla on puutteita, mutta sen peruskorjausta ei ole pakko suorittaa heti. Huonokuntoinen silta puolestaan tulisi korjata viivyttelemättä ja erittäin huonokuntoinen välittömästi. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019.) Kahteen huonoimpaan luokkaan lukeutuu yhteensä 630 siltaa (Yle, 2018).
Siltojen käyttöikää voidaan pidentää oikein kohdennetuilla ja ajoitetuilla toimenpiteillä. Määrärahojen vähyyden takia korjaustoimenpiteitä joudutaan kuitenkin usein lykkäämään ja siksi huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa vuosittain. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019.)
Sillan monitoroinnilla tuotetaan tietoa rakenteen käyttäytymisestä, mikä hyödyttää sillan kantavuuden, käyttöiän, käyttömukavuuden ja vaurioiden määrittämistä sekä suunnitteluratkaisujen arviointia. Sillan kuntoon liittyvällä monitoroinnilla pyritään tuottamaan tarvittava tieto, jonka avulla voidaan valita kustannustehokkain korjaus- tai rakennustoimenpide. Usein monitoroidaan sillan käytön aikaisia liikkeitä, mutta monitorointi sopii myös rakennusvaiheeseen esimerkiksi rakennustyös laadunhallintaan. (Liikennevirasto, 2016)
Monitorointia on hyödynnetty esimerkiksi Loukolan sillan korjaamisessa Kyrössä. Silta peruskorjattiin huonon kunnon ja painorajoitusten vuoksi. FinMeasin automaattiset mittalaitteet varmistavat, etteivät sillan perustukset ja rakenne häiriinny töiden aikana.
Mikäli siirtymät olisi mitattu manuaalisilla inklinometreillä, rakennustyöt olisi pitänyt keskeyttää aina mittamiehen tarkistaessa lukemat. Automaattinen monitorointi on mahdollista asentaa myös paikkoihin, joissa tavallisen mittamiehen olisi vaikeaa käydä.
Siltojen monitoroinnissa voidaan puhua joko itse sillan monitoroinnista tai sillan ympäristön monitoroinnista, sillä maan liikkeet, kuten siirtymät ja painumat, huokospaineet ja pohjaveden korkeuden vaihtelut voivat vaikuttaa maan kantavuuteen ja sitä kautta sillan kuntoon. Itse siltaa monitoroitaessa voidaan seurata mm. kallistumia, venymiä sekä halkeamia ja liitoksia.
Reaaliaikaista kallistustietoa käytetään erilaisten jäykkien rakenteiden valvontaan niin rakentamisen kuin käytönkin aikana. Mittalaitteena toimii 2-akselinen kallistusanturi (tilt meter), joka mittaa rakenteen kallistukulman muutoksia.
Teräsrakenteiden venymiä ja kuormitusvoimia seurataan venymäliuskojen ja ankkurivoima-anturien avulla. Teräsrakenteiden rasituksen monitorointi on tärkeää rakenteiden kuormitusta ja kestävyyttä arvioitaessa.
Automaattista mittausta käytetään myös halkeamien ja liikuntasaumojen monitorointiin betoni- ja kivirakenteissa. Mittalaitteena toimii lineaarinen potentiometri (crack meter), jonka päät kiinnitetään ankkureistaan halkeaman eri puolille.
Siltojen dynaaminen monitorointi, jossa antureita luetaan useita kertoja sekunnissa tarjoaa syvällisemmän käsityksen sillan käyttäytymisestä. Tällöin saadaan tietoa muun muassa yksittäisten painavien kuormien, kuten painavan junan, rekan tai erikoiskuljetuksen vaikutuksesta siltaan.
Dynaamisella monitoroinnilla voidaan mitata esimerkiksi kuorman aiheuttamia taipumia ja kallistumia. Selville saadaan myös, millaisia vaikutuksia raskaalla kalustolla tehdyillä jarrutuksilla on ollut sillan käyttäytymiseen. Mittaustulokset näyttävät samalla, kuinka kauan mikäkin muutos sillassa on kestänyt.
SmartBridge riskienhallinnan ratkaisu sisältää monitoroinnin suunnittelun yhteistyössä kanssanne, tarkoituksenmukaiset siltarakenteiden monitorointiratkaisut, asennukset, luotettavat tulokset ja tulosten tulkinnan sopimuksen mukaan.
“Mittalaitteiden tuottaman tiedon ansiosta olemme voineet keskittyä täysimittaisesti töiden valmiiksi saattamiseen mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Tämä on helpottanut työmaan johtamista." - Janne Rihko, aluepäällikkö, NCC
Ratkaisumme auttaa sinua lisäämään sillan turvallisuutta, alentamaan kustannuksia, tehostamaan työtä sekä vastaamaan tiukentuviin viranomaisvaatimuksiin.
Sami Ylönen
TkT, Toimitusjohtaja
+358 40 715 3264
sami.ylonen(at)finmeas.com
Lähteet
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Sillat. Saatavilla muodossa: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/sillat
Liikennevirasto. 2016. Siltojen monitorointiohje. Saatavilla muodossa: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2016-18_siltojen_monitorointiohje_web.pdf
Yle. 2018. Suomessa on 630 huonokuntoista siltaa – Katso Ylen siltakoneesta, kuinka moni niistä osuu sinun reiteillesi. Saatavilla muodossa: https://yle.fi/uutiset/3-10361316
