Infraprojektien toteutus vaatii aina huolellista suunnittelua. Kaupunkiympäristössä haasteita lisää se, että parhaat tontit ovat usein jo käytössä. Myös ilmastonmuutos, sitä seuraavat ääriolosuhteet ja niiden rajutkin vaihtelut pistävät sekä maaperän että rakenteet koville. Työtä tehdään siis entistä haastavimmissa pohjaolosuhteissa ja yhä lähempänä jo olemassa olevia rakennuksia. Tällöin työmaan eikä ympäröivän infran turvallisuudesta voida tinkiä.
Hyvin suunniteltu automaattinen monitorointi auttaa hallitsemaan epävarmuutta ja parantaa mitoituksen luotettavuutta, sillä se tarjoaa reaaliaikaista tarkkaa tietoa maaperän ja rakenteiden käyttäytymisestä.
Syvä kaivanto aiheuttaa aina siirtymiä kaivannon vierellä. Siirtymien ilmetessä vieressä olemassa olevien rakenteiden korjauskustannukset ovat yleensä hyvin suuria. Automaattisella monitoroinnilla voidaan minimoida riskit liiallisille painumille ja siirtymille.
Monitoroinnin suurin hyöty on erittäin suurten korjauskustannusten välttäminen.
Paalutustavasta riippuen paaluttaminen voi aiheuttaa merkittävää maan syrjäytymistä paalujen tieltä ja täten siirtymiä paalutettavan alueen läheisyydessä. Paalutustyö aiheuttaa myös maan huokospaineen nousua. Monitoroimalla siirtymiä ja huokospainetta voidaan paalutustyötä ohjata siten, ettei ympäristöön aiheudu vaurioita työn johdosta.
Monitoroinnin suurin hyöty on paalutustyön sujuvuuden varmistaminen ja korjauskustannusten välttäminen.
Monia vanhoja pengerrakenteita on aikanaan rakennettu pehmeiköille ilman kunnollista pohjanvahvistusta. Näissä kohteissa on usein stabiliteetti- ja painumaongelmia ja riskejä. Monitoroinnilla voidaan varmistaa rakenteen toiminta nykyisellään ja etenkin silloin kun tällaisen rakenteen läheisyydessä rakennetaan uutta tai vanhaa rakennetta korjataan.
Monitoroinnin suurin hyöty on jatkuva tilannetieto riskirakenteen toiminnasta sekä käyttökelpoisuuden varmistaminen ilman katkoksia.
Kiertotalous, hiilijalanjäljen hillintä ja resurssitehokkuus ovat nostaneet merkittävästi päättään infrarakentamisessa. Uusiomateriaalien käytöstä, uusista kiertotalouden ratkaisuista ja uudenlaisten pohjanvahvistusten toiminnasta on usein luonnollisesti vain vähän kokemusta. Näin ollen, niiden toiminnan ennustaminen on hyvin vaikeaa ja rakenteen toimintaan liittyy riskejä. Näitä riskejä voidaan tunnistaa, todentaa ja hallita monitoroinnin avulla.
Monitoroinnin suurin hyöty on jatkuva tilannetieto uudenlaisen rakenteen toiminnasta sekä käyttökelpoisuuden varmistaminen ilman katkoksia.
Kaikkia infrarakentamiseen liittyviä riskejä ei voida poistaa kokonaan, mutta niitä voidaan kuitenkin hallita. Riskien tunnistaminen on avainasemassa, sillä tunnistamaton riski realisoituu todennäköisemmin kuin tunnistettu, seurattu ja näin ollen hallittu riski. Riskien kokonaisvaltainen hallinta edellyttää syvällistä riskikartoitusta, tarpeenmukaisen monitorointisuunnitelman laadintaa, tulosten analyyttista tulkintaa sekä kohdekohtaisten toimenpide-ehdotusten laadintaa.
