Case Fortum – Keinokiviaineksen routakäyttäytymisen mallintaminen

Fortum Recycling & Waste – part of NG Group on johtava toimija kiertotalousratkaisujen luomisessa. Marraskuussa 2024 Summa Equityn omistukseen siirtyneen ja NG Groupin kanssa yhdistyneen yrityksen keskeinen tehtävä on poistaa vaaralliset jätteet kierrosta ja muuntaa jätevirrat hyödynnettäviksi raaka-aineiksi. Maarakentamisen puolella kierrätysratkaisuksi on kehitetty Gravo-keinokiviaines, joka on peräisin jätteenpolton yhteydessä syntyvästä pohjakuonasta. Laboratoriotutkimuksissa saatiin lupaavia näyttöjä keinokiviaineksen hyvästä lämmöneristävyydestä ja soveltuvuudesta korvata luonnonkiveä maarakentamisessa. Koerakenteissa keinokiviaineksen lämmöneristysominaisuuksia on testattu FinMeasin toimittamalla automaattisella lämpötilamittausjärjestelmällä vuodesta 2020 lähtien.

Koerakenteiden avulla osoitettu hyvä lämmöneristävyys

Fortum Recycling & Wasten tuotepäällikkö Tuomas Piepposen mukaan koerakenteiden rakentamisen tarkoituksena oli testata ja osoittaa keinokiviaineksen hyödyt kenttäolosuhteissa.

– Koerakenteiden seurannan yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut osoittaa kuonan lämmöneristävyyshyödyt todellisissa olosuhteissa sekä tarjota routamitoitukselle hyödyllisiä mitoitusparametrejä rakennesuunnittelijoille, Piepponen kertoo.

Koerakenteiden routaseurannan kolmen vuoden tuloksia on tarkasteltu diplomityössä. FinMeas vastasi lämpötilaprofiilien räätälöinnistä ja datan hallinta -palvelu FinMeas Onlinen toteutuksesta. Piepponen on tyytyväinen yritysten väliseen yhteistyöhön, sillä FinMeasin ratkaisuilla on saatu tutkimuksen kannalta olennaista informaatiota ja haluttuja tuloksia.

– Asiat ovat sujuneet todella hyvin, sillä olemme saaneet haluttuja tuloksia. Olemme pystyneet mallintamaan kuonien routakäyttäytymistä sekä laatimaan parametrejä, joita tuotteiden käyttäjät voivat hyödyntää. Parametrit on tuotu mukaan tuoteohjeisiimme. Data on ollut määrältään suurta ja sisällöltään vaihtelevaa, sitä on ollut myös helppo käsitellä ja jatkojalostaa projektin tarpeisiin. Kaikki toiveet ja tarpeet ovat tulleet huomioiduiksi, Piepponen toteaa.

Yhteistyö jatkuu uusien tuotteiden testaamisen parissa

Piepposen mukaan yhteistyö FinMeasin kanssa jatkuu uusien Gravo-tuotteiden kenttätestaamisen parissa. Mikäli tuotteet toimivat, niin testauksia seuraavat lanseeraukset.

–Meillä on jatkuvasti tuoteputkessa uusia tuotteita, joita testataan laboratoriotutkimuksissa ja kentällä. Lämmöneristävyyden mittaamisessa meillä on ollut hyvä toimiva konsepti FinMeasin kanssa. Kun jokin asia toimii, ei sitä kannata rikkoa. Erityisesti lämmöneristävyys on kuoniin liittyen merkittävä ominaisuus. Siksi haluamme jatkaa yhteistyötä ja panostaa lämpötilan sekä roudan seurantaan, Piepponen kertoo.

Yhteistyö Gravo-tuoteperheen kehittämisessä on tarjonnut uusia mahdollisuuksia hyödyntää kierrätysmateriaaleja infrarakentamisessa. Gravo-tuotteiden käyttäminen kevyen liikennekuormituksen rakenteissa ei pelkästään korvaa luonnonkiviainesta, mutta myös vähentää materiaalitarvetta kokonaisuudessaan. Uusiomateriaalien käytöllä voidaan edistää myös kestävää kehitystä, sillä niiden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Kuonien osalta merkittäviä päästövähennyksiä tulee metallien erottamisella, mikä puolestaan osaltaan korvaa kaivostoimintaa.

Kuva: Fortum. 2023. Hausjärvi. Gravo -maarakennustuotetta valmistuu tuotantolinjalta.

Lisätietoa FinMeasin automaattisesta lämpötilaprofiilimittausjärjestelmästä

Lue lisää Gravo-tuotteesta Fortum Recycling & Wasten sivuilta

Tietoa Fortum Recycling & Waste – part of NG Group’sta

Fortum Recycling & Waste ja NG Group ovat yhdistäneet voimansa ollakseen johtava pohjoismainen kiertotalousratkaisujen ja ympäristöpalveluiden tarjoaja. Ratkaisemme yhdessä ilmastonmuutoksen ja raaka-ainepulan kiireellisiä haasteita: Vältämme päästöjä muuntamalla jätteitä arvokkaiksi raaka-aineiksi ja suojelemme luonnon ekosysteemejä poistamalla vaaralliset aineet kierrosta.

Meillä on vahva jalansija Pohjoismaissa ja olemme olennainen osa pohjoismaista teollista infrastruktuuria. Toimimme myös Puolassa ja Isossa-Britanniassa. 3 500 työntekijämme ammattitaidolla tarjoamme räätälöityjä asiakasratkaisuja läpi koko arvoketjun. Käsittelemme vuosittain 4,4 miljoonaa tonnia jätettä 90 toimipaikallamme. Liikevaihtomme on vuositasolla 1,2 miljardia euroa.

Mittatietojen visualisointi: Mittaustulokset poikkileikkauksen päällä

Poikkileikkauskuvien hyödyntäminen mittaustulosten visualisoinnissa kasvattaa merkittävästi pohjarakenteista saadun informaation luotettavuutta sekä ymmärrettävyyttä (Bang-Kittilsen & Midtbø: 2021). Tällainen visualisointi on hyödyllinen esimerkiksi patorakenteiden monitoroinnissa, sillä poikkileikkauskuvatoiminto mahdollistaa patorakenteiden ja mittaustietojen intuitiivisen esittämisen samassa visualisoinnissa. Poikkileikkauskuva lisää merkittävästi mittaustulosten tulkittavuutta, mikä helpottaa patorakenteiden toiminnan seuraamista.

Visualisoi olennainen informaatio maaperästä ja mittalaitteista yhdellä kuvalla

Poikkileikkauskuva tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän mittauspisteiden sijainneista ja patorakenteiden kerroksista, mahdollistaen mittausdatan ja patorakenteiden yhteensovittamisen. Visualisoinnin ansiosta käyttäjien on helppo ymmärtää automaatti- ja manuaalimittauspisteiden sijainnit ja miten ne sijoittuvat patorakenteisiin nähden.

Visualisoinnin värikoodaus auttaa nopeasti tunnistamaan riskialueet ja turvalliset alueet. Kuvan alla oleva aikajana kertoo poikkileikkauskuvassa olevien mittalaitteiden hälytysrajojen ylityksistä valitulla aikavälillä. Tämä nopeuttaa poikkeamien havaitsemista ja tuo mittausdataan uuden tason tarkkuutta ja luotettavuutta.

Poikkileikkauskuvan hyödyt:

Mittauspisteiden tarkka sijainti: Auttaa tunnistamaan ja sijoittamaan mittaukset pohjarakenteisiin tarkasti
Patorakenteiden hahmottaminen: Visualisointi näyttää patorakenteiden kerrokset, mikä parantaa mittaustulosten kontekstin ymmärtämistä.
Tarkempi ja luotettavampi informaatio: Värikoodaus auttaa tulkitsemaan riskialueet ja turvalliset mittauspisteet yhdellä silmäyksellä.

Tutustu myös FinMeas Onlinen edistyneeseen graafinrakennustyökaluun.

Kirjallisuus:

Bang-Kittilsen A. & Midtø T. 2021. Imaging the Subsurface: How Different Visualizations of Cross-sections Affect the Sense of Uncertainty. Journal of Geovisualization and Spatial Analysis (2021) 5: 1. https://link.springer.com/article/10.1007/s41651-020-00071-6.

Eetu Pöyry palkittiin FinMeasin diplomityöpalkinnolla

Tampereen yliopistosta valmistunut, DI Eetu Pöyry, on palkittu vuoden parhaasta geotekniikan alan diplomityöstä.

Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen hallituksen valitsema voittaja julkistettiin 14.11.2024 pidetyssä Geotekniikan päivässä. Eetu Pöyry palkittiin FinMeas Oy:n lahjoittamalla stipendillä työstään ”Häiriintymättömän näytteenoton kehittäminen – siltti- ja hiekkamaat”.

Tavoitteena parantaa siltti- ja hiekkamaiden häiriintymätöntä näytteenottoa

Pöyryn opinnäytetyössä tavoitteena oli vertailla Suomessa yleisimmin käytettyjä ST1-, ST2- ja TUT 132 mm -näytteenottimia keskenään sekä kehittää näytteenottomenetelmiä, jotta saadaan luotettavia tuloksia maaperän ominaisuuksista siltti- ja hiekkamailla. Geoteknisten maaperätutkimusten yksi merkittävimmistä haasteista on laadukkaiden ja häiriintymättömien näytteiden saaminen karkearakenteisista maalajeista. Erityisesti siltti- ja hiekkamailla näytteenotto on haastavaa, koska niiden hienorakeinen rakenne tai rakeisuuden vaihtelu voi johtaa näytteiden häiriintymiseen. Näytteiden häiriintyminen voi vaikuttaa negatiivisesti laboratoriomittauksiin ja analysoituihin maaperäparametreihin.

Uusilla tutkimusmenetelmillä toimivia ratkaisuja

Tutkimus toteutettiin tekemällä Mikro-CT röntgenkuvantamista, bender element -mittauksia sekä CRS-kokeita. Vertailunäytteitä otettiin sekä Porin Ulvilan että Tampereen Finninmäen pohjatutkimusalueilla. Pöyryn tekemän tutkimuksen merkittävimpiä havaintoja oli näytteiden tiivistyminen, eli tulppaantuminen, liuskasulkijaa käytettäessä. Tulppaantumista havaittiin sekä siltissä että hiekkaisessa siltissä ja sen vaikutuksia pystyttiin vähentämään huomattavasti polymeeriliukasteella. Tutkimustulosten pohjalta esitettiin kitkateippien ehkäisevän näytteen putoamista näytteenottimesta. Tämän lisäksi Mikro-CT röntgenkuvantaminen osoittautui havainnolliseksi tutkimusvälineeksi näytteen laadun arvioimisessa. Pöyryn diplomityö on aihepiiriltään ajankohtainen ja kaivattu tutkimustyö alalle. Laaja tutkimusaineisto ja sen analyysissa käytetyt monipuoliset ja osin uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat uudentyyppisen näytteen laadun arvioinnin.

Diplomityöpalkinto jaettiin yhdennentoista kerran

FinMeas Oy:n diplomityöpalkinto vuoden parhaasta geotekniikan alan lopputyöstä jaettiin nyt yhdennentoista kerran. Kilpailussa olivat mukana kaikki geotekniikkaa opettavat yliopistot eli Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Oulun yliopisto. Kukin yliopisto lähetti ehdotuksen alan parhaasta diplomityöstä, joiden pohjalta Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen hallitus valitsi voittajan. Tänä vuonna kärkikolmikkoon ylsivät Eetu Pöyryn lisäksi Milja Rova Oulun yliopistosta sekä Ida-Maria Savila Aalto-yliopistosta.

Kuvassa SGY:n puheenjohtaja Mirva Koskinen, Ida-Maria Savila Aalto-yliopistosta, Milja Rova Oulun yliopistosta, Eetu Pöyry Tampereen yliopistosta ja FinMeas Oy:n toimitusjohtaja Sami Ylönen.

Kuva: Verneri Kilpeläinen

***

Lisätiedot:

Eetu Pöyry, Tampereen yliopisto, eetu.poyry@outlook.com

Sami Ylönen, toimitusjohtaja, FinMeas Oy, p. 040 715 3264

Diplomityö on ladattavissa osoitteessa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/158902

Lisätietoa Geotekniikan päivästä: https://sgy.fi/yhdistys/geotekniikan-paiva/

***

Suomen Geoteknillinen Yhdistys SGY on maa- ja pohjarakentamisessa aktiivisesti työskentelevien suunnittelijoiden, tutkijoiden, urakoitsijoiden, rakennuttajien sekä laite- ja materiaalitoimittajien yhteisö. https://sgy.fi/

FinMeas on geoteknisten ja ympäristön riskien hallinnan prosessien automatisoinnin asiantuntijayritys. Erilaisten monitorointiratkaisujen ja datan hallinta -järjestelmien avulla tuotetaan resurssitehokkuutta sekä turvallisuutta kaivoksille sekä pohjarakentamisen projekteihin. https://finmeas.com/

Kaivosten ympäristödataa sidosryhmäviestintään: Läpinäkyvyyttä ja luottamusta reaaliaikaisella tiedolla

Nykyajan kaivosteollisuudessa tiedon avoimuus ja sidosryhmien osallistaminen ovat elintärkeitä tekijöitä. Ympäristötietoisuuden kasvaessa on entistä tärkeämpää, että kaivosyhtiöt voivat tarjota reaaliaikaista, tarkkaa ja luotettavaa ympäristödataa myös sidosryhmilleen. Joissain tapauksissa avointa tiedottamista arastellaan mahdollisten konfliktien takia, mutta usein riittävällä informaatiolla onnistutaan minimoimaan huolia sekä turhia ja epäolennaisia spekulaatioita.

Rakenna luottamusta ja vahvista brändiä

Usein erityisesti paikalliset kokevat kärsivänsä kaivoksen sosiaalisista sekä ympäristövaikutuksista samalla, kun taloudellinen tuotto virtaa muualle (Esteve & Vanclay, 2009). Tämän takia kaivoksen mahdolliset negatiiviset vaikutukset voivat saada vaakakupissa positiivisia hyötyjä suuremman painoarvon. Kun kaivosyritys pystyy osoittamaan toimintansa positiivisen merkittävyyden vaikuttavuusalueellaan, sen luotettavuus ja maine voivat parantua myös sidosryhmien silmissä. Ympäristötiedon avoimella jakamisella ei siis vastata vain sääntelyvaatimuksiin, vaan se auttaa ylläpitämään myös läpinäkyvää ja rehellistä dialogia kaivostoiminnan ja sidosryhmien, kuten paikallisyhteisöjen, sijoittajien ja sääntelyviranomaisten välillä. Kaivosyhtiölle on siis kannattavaa viestiä vastuullisuudestaan toimintansa jokaisessa vaiheessa (Sairinen, 2011). Yksi tapa viestiä vastuullisuudesta on jakaa kerättyä dataa kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.

Vuoropuhelua sidosryhmien kanssa

FinMeasin ympäristö- ja patotarkkailujärjestelmän avulla voidaan rakentaa sidosryhmille avointa ja tehokasta sekä suhteita ja luottamusta rakentavaa tiedonvälitystä ympäristövaikutuksista. Tämä tapahtuu rakentamalla sidosryhmälle erillisen kirjautumisen taakse oma dashboard näkymä, johon nostetaan halutut mittaustiedot visualisointeineen tai tuomalla järjestelmästä tietoja kaivosten omille sivuille. Esimerkiksi Agnico Eagle Finlandin kanssa on selvitelty ympäristötarkkailujärjestelmän hyödyntämismahdollisuuksia laajemmassa sidosryhmäraportoinnissa.

Ympäristö- ja patotarkkailujärjestelmän avulla voidaan jakaa ajantasaista sekä visuaalisesti informatiivista tietoa esimerkiksi päästöistä, vedenkäytöstä, pintavesien laadusta sekä muista kriittisistä ympäristötekijöistä sidosryhmille. Tiedon visualisointi ja analysointi auttavat esittämään monimutkaiset ympäristötiedot yksinkertaisesti ymmärrettävässä muodossa. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan vaikuta kaivoksen maineeseen ja brändiin, vaan myös kestäviin liiketoimintakäytänteisiin ja ympäristövastuullisuuteen. Tiedolla johtaminen auttaa kaivoksia myös tarkkailemaan ja parantamaan prosessejaan.

Lähteet:

Esteves, A. M. & F. Vanclay (2009). Social Development Needs Analysis as a tool for SIA to guide corporate-community investment: Applications in the minerals industry. Environmental Impact Assessment Review, 29(2): 137–145.

Sairinen, R. (2011). Kaivosteollisuuden yhteiskuntavastuu ja muuttuva suhde paikallisyhteisöön. Terra, 123(3): 139–146.

5 riskiä, jotka voit minimoida automaattisella monitoroinnilla

1. Henkilövahingot

Pahimmillaan työmaaonnettomuudet aiheuttavat henkilövahinkoja. Liikenneviraston tutkimuksesta selviää, että esimerkiksi kaivantojen sortuminen aiheuttaa 1-3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa (Vaara vaanii kaivannossa – tutkimushanke kaivantojen turvallisuudesta, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä). Automaattisilla mittauksilla saatavan ajantasaisen tiedon avulla tämän kaltaisten onnettomuuksien riskit voidaan kuitenkin minimoida. Esimerkiksi kaivantojen tukiseinien muutoksista saadaan tieto heti, kun ne tapahtuvat ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi, ennen kuin onnettomuuksia ja vahinkoja ehtii tapahtua.

2. Taloudelliset vahingot

Rakenteet työmailla eivät aina käyttäydy suunnitelmien mukaan, ja onnettomuuksien aiheuttamat taloudelliset vahingot nousevat usein merkittäviksi.
Automaattisten mittausten avulla jo pienistä rakenteissa tapahtuvista muutoksista saadaan tietoa. Näin vaaratilanteet voidaan ennakoida ajoissa, ennen kuin ne ehtivät kehittyä vakaviksi tai johtaa onnettomuuksiin.

Mittaustietojen avulla suunnittelijat pystyvät tekemään entistä parempia rakennesuunnitelmia ja varmistamaan, että rakenteet ovat oikein mitoitettuja. Vääristä mitoituksista seuraa ylisuuret kustannukset – monitoroinnin avulla rakenteet on mahdollista optimoida ja säästää kustannuksissa.

3. Riski joutua korvausvastuuseen

Rakennustyömaa on vastuussa myös ympäröivän rakennuskannan sekä muun ympäristön turvallisuudesta. Mikäli ympäristölle tapahtuu jotain, korvausvastuullisen nimeäminen ei aina ole ongelmatonta. Monitoroinnilla voidaan tarvittaessa todentaa, onko urakoitsijan toiminnasta aiheutunut vahinkoa työmaan vieressä oleville rakennuksille tai muulle ympäristölle.

4. Riski dokumentaation hajanaisuudesta

Automaattista monitorointia hyödynnettäessä myös mittausdatan dokumentaatio syntyy automaattisesti. Dokumentaatiota ei tarvitse kenenkään erikseen hoitaa, vaan järjestelmä tekee dokumentit itsenäisesti. Kaikki dokumentit myös löytyvät samasta paikasta ja niihin on helppoa palata myöhemminkin, mikäli tarve niin vaatii.

5. Riski myöhästyä aikataulusta odottamattomien tilanteiden vuoksi

Onnettomuuksien kaltaiset odottamattomat tilanteet saattavat myöhästyttää urakka-aikataulua suurestikin. Automaattisella monitoroinnilla saadaan ajantasaista tietoa maaperän ja rakenteiden käyttäytymisestä, mikä lisää ennakoitavuutta. Kun onnettomuudet pystytään ehkäisemään, vältetään näiltä osin myös aikatauluviivästykset.

Sami Ylönen nimitettiin Suomen geoteknillisen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi

Suomen geoteknillisen yhdistyksen (SGY) jäsenkokous nimitti FinMeasin toimitusjohtajana toimivan Sami Ylösen yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi marraskuussa pidetyssä vuosikokouksessa.

Sami Ylönen, TKT on toiminut SGY:n Monitorointitoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2016.

Hallituksen puheenjohtajan roolissa Ylönen vastaa lisäksi SGY:n toiminnan koordinoinnista, yhdistyksen politiikasta sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.
SGY: toimii geotekniikan alalla työskentelevien aatteellisena yhdyssiteenä Suomessa sekä edistää geotekniikan tutkimusta, hyödyntämistä ja koulutusta. Toteuttaakseen tarkoitustaan yhdistys järjestää tilaisuuksia sekä edistää alan julkaisutoimintaa ja ohjeistusta. Yhdistys harjoittaa yhteistoimintaa eri alan organisaatioiden kanssa.

”Toimialan kehittämisen kannalta koen erityisen tärkeänä koen yhteistyön kehittämisen geotekniikkaa opettavien oppilaitosten kanssa. Aktiivinen oppilaitosyhteistyö palvelee niin yhdistystä kuin opiskelijoitakin osaamisen kehittämisessä”, Sami Ylönen kertoo tavoitteistaan puheenjohtajana.

SGY:n hallituksen kokoonpano on 1.1.2019 alkaen seuraava: Ari Kivistö, TerraWise Oy, Kyösti Ratia, YIT, Teemu Riihimäki, Inspecta Oy, Sami Ylönen, FinMeas Oy, Virpi Kaarakainen, Sitowise Oy, Juha Kujansuu, Sipti Oy, Kalle Rantala, Helsingin kaupunki. Sihteerinä toimii SGY-RIL-yhteistyösopimuksella Pia Vasko.

Lisätiedot:
Sami Ylönen, SGY:n puheenjohtaja 1.1.2019 alkaen, p. 040 715 3264, sami.ylonen[at]finmeas.com
Juho Mansikkamäki, SGY:n väistyvä puheenjohtaja, p. 040 756 3506, etunimi.sukunim[at]poyry.com

FinMeas osallistuu näytteilleasettajana FinnMateria-messuille

FinnMateria -messut on vuoden johtava kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessu. Jyväskylässä 21-22.11. järjestettävien messujen osallistujina on kaivosalan ammattilaisia Suomesta ja ulkomailta.

Messuilla luvassa on muun muassa tietoiskuja, ajankohtaisia asiantuntijaseminaareja sekä kiertotalousaiheinen paneelikeskustelu. Ohjelmaan sisältyy myös VMY:n geologijaoston järjestämä Kairauspäivä, jossa käsitellään kairaukseen, näyttenottoon ja mittauksiin liittyviä asioita.

FinMeas osallistuu FinnMateria-mesuille näytteilleasettajana. Osastomme löytyy paikalta B-569, tulethan moikkaamaan!

Lisätietoa messuista.

FinMeas palkitsi Mikko Saunin geotekniikan alan diplomityöpalkinnolla

Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmassa opiskeleva Mikko Sauni on palkittu vuoden parhaasta geotekniikan alan diplomityöstä.

Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen hallituksen valitsema voittaja julkistettiin tänään Espoossa pidetyssä Geotekniikan päivässä. Mikko Sauni sai FinMeas Oy:n lahjoittaman stipendin työstään ”Radan kuormituskestävyyden arviointi tiedonlouhintamenetelmillä”.

Saunin tutkimusaihe on ajankohtainen ja selkeästi uutuusarvoa omaava, painottaa professori Pauli Kolisoja TTY:lta.

Infrarakenteiden kasvava korjausvelka asettaa koko ajan painetta sille, että väyläinfrastruktuurin ylläpitoon käytettävissä olevat rajalliset resurssit osattaisiin kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikko Saunin diplomityöopinnäytteessä tähän ongelmakenttään on pureuduttu ratarakenteiden kuormituskestävyyden osalta pyrkien edistämään sen mahdollisimman elinkaaritehokasta hallintaa. Työn keskiössä on rataverkolla säännönmukaisesti tehtävien raiteentarkastusmittausten tulosten tämänhetkistä selkeästi tehokkaampi hyödyntäminen nykyaikaisia tiedonlouhinnan menetelmiä apuna käyttäen.

FinMeas Oy:n diplomityöpalkinto vuoden parhaasta geotekniikan alan lopputyöstä jaettiin nyt viidettä kertaa. Kilpailussa olivat mukana kaikki geotekniikkaa opettavat yliopistot eli Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto. Kukin yliopisto lähetti alan parhaista diplomitöistä oman shortlistan, jonka pohjalta Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen hallitus valitsi kärkikolmikon ja voittajan. Tänä vuonna kärkikolmikkoon ylsivät Mikko Saunin lisäksi Pyry Piispanen Aalto-yliopistosta ja Sanna Torniainen Oulun yliopistosta.

”Diplomityöpalkinnon jakaminen on meille yksi vuoden kohokohdista. Haluamme kannustaa geotekniikan opiskelijoita ja edistää alan kehittymistä Suomessa”, kertoo palkintoa sponsoroivan FinMeas Oy:n toimitusjohtaja Sami Ylönen.

Lisätietoja Geotekniikan päivästä löytyy täältä.

FinMeas jakaa diplomityöpalkinnon Geotekniikan päivässä

Vuosittainen Geotekniikan päivä järjestetään Dipolissa, Espoossa torstaina 1. marraskuuta. Tapahtumaan odotetaan osallistuvan noin 300 geotekniikan alan toimijaa ympäri Suomen. Tilaisuuden järjestää Suomen geoteknillinen yhdistys (SGY).

Geotekniikan päivässä luodaan katsaus alan tuoreisiin tutkimustuloksiin ja ajankohtaisiin hankkeisiin. Luvassa on muun muassa Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen sekä TCO-Hamina -projektin esittelyt.

Voittajalle 2000 euron stipendi

FinMeas palkitsee Geotekniikan päivän yhteydessä ansiokkaimmaksi arvioidun geotekniikan alan diplomityön tekijän. SGY:n hallituksen valitsema voittaja julkistetaan ja palkitaan FinMeasin lahjoittamalla 2 000 euron stipendillä n. klo 11.30.

FinMeasilla on myös näyttelypaikka Geotekniikan päivän yhteydessä pidettävässä ammattinäyttelyssä. Näyttelypiste löytyy Dipolin näyttelytilasta paikalta numero kaksitoista. Tervetuloa!

Lisätietoa tapahtumasta täällä.

FinMeas top 10 finalistien joukkoon Kasvu Open 2018 -kilpailussa

FinMeas pääsi top 10 finalistien joukkoon valtakunnallisessa Kasvu Open 2018 -kilpailussa. Finalistit julkistettiin Kasvu Open Karnevaalin päälavalla torstaina 25.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa.

FinMeas raivasi tiensä valtakunnalliseen Kasvu Open 2018 -kilpailun finaaliin voittamalla Smart City -Kasvupolun kesäkuussa 2018. Finaali järjestettiin Jyväskylässä 24.-25.10. ja siihen osallistui yhteensä 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä.

Finaalin ensimmäisenä päivänä kaikki 100 finalistiyritystä pitchasivat eli esittivät tiiviisti yritysideansa yleisölle ja tuomaristolle. Tämän jälkeen yrityksiä sparrasivat myllärit eli kokeneet asiantuntijat.

Ensimmäisen päivän jälkeen tuomaristo valitsi 10 parasta yritystä jatkamaan kilpailussa. Nämä yritykset pääsivät tuomariston ja yleisön eteen pitchaamaan ja haastettaviksi vielä kertaalleen, minkä jälkeen Kasvu Open voittajat julkistettiin.

- Kasvu Open oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus vaikka voittoa ei finaalista tullutkaan. Olemme saaneet paljon arvokkaita kontakteja sekä valtavasti hyviä oppeja, iloitsee FinMeasin toimitusjohtaja Sami Ylönen.

FinMeasin lisäksi 10 parhaan yrityksen joukkoon kuuluivat Cajo Technologies Oy Oulusta, Finnos Oy Lappeenrannasta, Nellim Wilderness Hotels & Safaris Ivalosta, Soilfood Oy Helsingistä, Notta Systems Oy Seinäjoelta, Popit Espoosta, Brighterwave Oy Tampereelta, INARI Arctic Cosmetics Oy Kolarista sekä Globe Hope Oy Nummelasta.

Lisätietoja: www.kasvuopen.fi

Tapaa FinMeasin tiimi Maarakennuspäivässä!

FinMeas mukana Pohjanvahvistuspäivillä!

FinMeas osallistuu näytteilleasettajana Helsingissä 27.9. järjestettävään Maanrakennuspäivään. Maarakennusalan neuvottelukunnan järjestämään tapahtumaan odotetaan satoja infra-alan ammattilaisia.

Tapahtumassa luodaan katsaus liikenteen ja infran tuleviin painopisteisiin, toimintaympäristön ja hallintorakenteiden uudistumiseen, infra-alan mahdollisuuksiin ja muutoksiin sekä suhdanteisiin ja näköpiirissä oleviin investointeihin.

FinMeasin näyttelypiste löytyy Finlandia-talon aulasta, paikalta numero 1. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme ja osallistumaan kilpailuun!

Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä.

FinMeasin teknologia pohjarakentamisen tukena Portuksen työmaalla

Portus on Helsingin Verkkosaarenrantaan, osin meren päälle, rakennettava ainutlaatuinen kerrostalokortteli. Rakennusteknisesti haastavan suurhankkeen ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua alkuvuodesta 2020. Parhaillaan alueella käynnissä ovat kaivu- ja perustustyöt, joiden turvallisuutta valvoo FinMeasin teknologia.

Westpron toteuttama mittava rakennushanke on monilta osin haastava. Verkkosaarenranta on tyypillistä Helsingin rannikkoaluetta, jonka maaperä on savipohjaista. Heikkojen maaperäolosuhteiden takia alueen perustustyöt on tehtävä erityisen huolella.

-Pohjarakennesuunnittelun näkökulmasta kohde on ollut todella vaativa. Rannan erittäin pehmeiden ja paikoin yli 20m paksujen savikerroksien vuoksi hankkeessa turvauduttiin osin tavanomaisista poikkeaviin ratkaisuihin kuten merialueen tuplaponttiseinään, kertoo hankkeen pohjarakennesuunnittelussa mukana ollut Tuomas Kärki Sipti Infralta.

Verkkosaaren ranta-alue tiedettiin stabiliteetiltaan heikoksi, mikä aiheutti haasteita paitsi työnaikaisten tukirakenteiden, myös pysyvien perustusrakenteiden kuten porapaalujen mitoitukseen ja toteutukseen.

-Rakenteet työmailla eivät aina käyttäydy suunnitelmien mukaan, ja onnettomuuksien aiheuttamat taloudelliset vahingot nousevat usein merkittäviksi. Automaattisilla mittauksilla urakoitsija pystyy hallitsemaan rakenteiden käyttäytymiseen liittyvää riskiä, selventää FinMeas Oy:n toimitusjohtaja Sami Ylönen.

Jatkuva monitorointi vähentää pohjarakenteisiin liittyvää epävarmuutta

FinMeas toimitti työmaalle kolme jatkuvatoimista, edistykselliseen anturiteknologiaan perustuvaa inklinometriä, jotka monitoroivat maaperän ja työnaikaisten tukirakenteiden siirtymiä reaaliajassa. Mittalaitteen keskusyksikkö siirtää mittaustiedot automaattisesti webpalveluun, josta mittaustulokset ovat reaaliaikaisesti tarkasteltavissa miltä tahansa päätelaitteelta.

- Inklinometrien tuottaman tiedon ansiosta saatavilla on aina ajantasaista tietoa rakenteissa ja maaperässä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Näin muutoksista saadaan tieto ennakoivasti, ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa, kertoo Ylönen.

Tämän näkemyksen allekirjoittaa myös Kärki.

- Jatkuva monitorointi vähentää merkittävästi pohjarakenteisiin ja niiden mitoitukseen tällaisessa kohteessa poikkeuksetta liittyvää epävarmuutta. Olemme mittalaitteiden tuottaman tiedon avulla pystyneet varmistamaan suunnitteluratkaisujen toimivuuden ja työmaan turvallisuuden toteutuksen aikana. Työn aikana on myös pystytty tekemään korjaustoimenpiteitä valittuihin työmenetelmiin mittaushavaintojen perusteella. kertoo Kärki.

Automaattiset mittaukset tuovat myös muita etuja. Toisin kuin manuaalisissa mittauksissa, automaattisia mittalaitteita ei tarvitse käydä viikoittain paikan päällä tarkistamassa.

- Saavutimme reaaliaikaisilla mittauksilla paremman turvallisuuden lisäksi todennäköisesti myös sujuvamman työmaan, koska manuaalisten seurantamittausten toteutukseen ja tulkintaan ei tarvinnut käyttää aikaa. Työtä ei jouduttu keskeyttämään, vaan suurien porapaalujen poraustyö voitiin tehdä keskeytyksettä reaaliaikaisen mittausten osoittaessa, että siirtymät pysyivät sallituissa rajoissa, jatkaa Kärki.

FinMeasin webpalvelun selkeät kuvaajat esittävät tilanteen nopeasti ymmärrettävällä tavalla. Kuvakaappaus, FinMeasin webpalvelu.

As Oy Portuksen kerrostalokiinteistön on suunnittellut Arkkitehtiryhmä A6. Portuksen kerrosluku on korkeimmillaan 14 ja asuntoneliöitä on yhteensä 14 000 asm2. Arkkitehtonisen mestariteoksen ensimmäisen rakennusvaiheen on määrä valmistua alkuvuodesta 2020.

FinMeas valittiin Smart City -Kasvupolun voittajaksi

Yritysten kasvuohjelman Smart City -Kasvupolun voittajaksi on valittu FinMeas Oy. Voitto julkistettiin toisen Kiitoratapäivän päätteeksi 7.6. Jyväskylässä. Voiton myötä FinMeas etenee valtakunnalliseen Kasvu Open 2018 -finaaliin.

Smart City -Kasvupolun voittaja valittiin 15 kasvupotentiaalisen yrityksen joukosta, jotka selviytyivät toiseen Kiitoratapäivään yhteensä 39 hakijasta.

Voittajan valinnan teki alueen elinkeinoelämän toimijoista koottu tuomaristo. Tuomaristo näki, että yrityksessä on kasvupotentiaalia ja omistautumista sen toteuttamiseen. Valinnassa painotettiin yrityksen kasvun nälkää, kasvupotentiaalia sekä innovatiivisuutta

Valinta tehtiin Jyväskylässä 7.6. pidetyssä Kiitoratapäivässä, jossa kymmenet kokeneet kasvun ammattilaiset haastoivat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtasi asiantuntijoita 10x45 minuutin luottamuksellisissa kahdenkeskisissä tapaamisissa.

FinMeas jatkaa valtakunnalliseen Kasvu Open 2018 -finaaliin

Smart City –Kasvupolku on osa Kasvu Openia, jonka valtakunnallinen finaali, Kasvu Open Karnevaali järjestetään 24.-25.10.2018 Jyväskylässä. Finaaliin pääsee kaikkiaan 100 yritystä eri Kasvupoluilta, joita järjestetään tänä vuonna eri toimialoilla ja alueilla yhteensä 26.

Smart City -Kasvupolku on suunnattu yrityksille, joilla on ratkaisuja muun muassa rakentamisvaiheen uusiin palveluihin sekä rakentamisen lisäarvoa kasvattaviin ratkaisuihin sekä uusille ja innovatiivisille älykkäiden kaupunkien ratkaisuja suunnitteleville yrityksille.

NCC luottaa FinMeasin teknologiaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän Loukolan sillan korjaustöissä

NCC Suomi Oy tekee parhaillaan töitä Loukolan sillan korjaamiseksi Kyrössä. Huonon kunnon ja painorajoituksen vuoksi peruskorjattavan sillan korjaustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2018 ja urakka jatkuu läpi kesän. FinMeasin automaattiset mittalaitteet varmistavat, etteivät sillan perustukset ja rakenne häiriinny töiden aikana.

“Vuonna 1896 valmistuneen sillan julkisivu haluttiin säilyttää ennallaan, mistä johtuen uusi silta rakennetaan nykyisen sillan päälle. Uusi silta tehdään niin, että se ei valmistuttuaan kuormita vanhaa kiviholvikaarta eikä sen perustuksia”, kertoo NCC:n aluepäällikkö Janne Rihko.

Vanhan sillan rakenteiden suojelemiseksi rakennustöiden kaikki vaiheet pyritään tekemään mahdollisimman maata häiritsemättömin menetelmin. Rakennustöiden vaikutuksia valvomaan NCC valitsi FinMeasin täysautomaattiset inklinometrit, jotka toimittavat projektitiimille mittaustietoa mahdollisista maaperän siirtymistä reaaliajassa.

“Koko projektin ajan on kiinnitettävä erityistä huomioita inklinometrien mittaustuloksiin. Automaattiset mittaukset antavat välittömän viestin maan liikkeistä, jolloin työtapoja voidaan muuttaa tarvittaessa ja historiallinen julkisivu säilyy ehjänä”, kertoo Emilia Köylijärvi WSP:ltä, joka toteutti kohteen geosuunnittelun.

FinMeasin webpalvelu aktiivisessa käytössä

Noin kuukausi ennen rakennustöiden aloittamista jokaiselle nykyisen sillan kulmalle asennettiin FinMeasin automaattinen inklinometri. Tämän lisäksi sillan molempiin päihin asennettiin kiinteät painumamittauspultit seuraamaan vanhan sillan rakenteiden käyttäytymistä rakennustöiden aikana.

“Inklinometriputket on suositeltava asentaa vähintään kuukausi ennen töiden aloittamista. Tämä on tärkeää, jotta inklinometrit ehtivät asettua ja saadaan lisäksi lähtötietoa siitä, onko paikalla tapahtumassa siirtymiä jostain muusta syystä. NCC:n toiminta Loukolan sillan korjausurakassa on ollut asennuksen suhteen esimerkillistä”, kiittelee FinMeasin toimitusjohtaja Sami Ylönen.

Inklinometrit toimittavat mittaustiedot automaattisesti FinMeas Online -palveluun, jonne on helppo asettaa hälytysrajat. Kun mittatieto ylittää tai alittaa ennalta määritellyt arvot, kohteen vastuuhenkilö saa siitä välittömästi hälytyksen haluamaansa päätelaitteeseen.

“Webpalvelu esittää mittaustulokset kuvaajina, jotka antavat nopean yleiskuvan maaperän mahdollisista liikkeistä. Palvelu on ollut meillä aktiivisessa käytössä, vaikka maaperän ja sillan rakenteissa ei juuri muutoksia olekaan rakennustöiden aikana tapahtunut”, Rihko toteaa.

Automaattiset mittaukset sujuvoittavat rakennustöitä

Projektin erikoisluonteen vuoksi Loukolan sillan korjausurakkaa olisi ollut vaikea toteuttaa ilman automaattisia mittauksia. Mikäli siirtymät olisi mitattu manuaalisilla inklinometreillä, rakennustyöt olisi pitänyt keskeyttää aina kun mittamies käy tarkastamassa lukemat. Myös mahdollisten vaaratilanteiden ennakointi olisi ollut vaikeaa.

“Mittalaitteiden tuottaman tiedon ansiosta olemme voineet keskittyä täysimittaisesti töiden valmiiksi saattamiseen mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Tämä on helpottanut työmaan johtamista”, sanoo Rihko.

Hyvin alkaneen yhteistyön vuoksi Rihko näkee sille mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.

“NCC:llä on jatkuvasti meneillään haastavia infrarakentamisen hankkeita, jotka vaativat ammattimaisia kumppaneita. FinMeasin erikoisosaamiselle on varmasti tarvetta myös tulevissa projekteissamme, erityisesti kaupunkirakentamisen puolella”, Rihko toteaa.

Myös Ylönen iloitsee hyvin alkaneesta yhteistyöstä NCC:n kanssa.

“NCC:n kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä, koska vuorovaikutus on ollut mutkatonta ja tehokasta. Loukolan sillan uusiminen on hyvä esimerkki siitä, miten geoteknistä monitorointia voidaan hyödyntää paitsi uusissa rakennusprojekteissa, myös historiallisissa kohteissa, jotka erityisluonteensa vuoksi voivat vaatia tiheääkin seurantaa”, Ylönen sanoo.

Loukolan sillan uusimistöiden on arvioitu päättyvän loppusyksystä 2018. Korjausurakan myötä sillan 35 tonnin painorajoitus poistuu, samalla parantuvat myös liikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Työn tilaajana on Varsinais-Suomen ELY-keskus.

FinMeasin mittauspalveluja hyödynnetään Tukholman ohitustietöissä

Züblin Scandinavia AB urakoi parhaillaan Tukholman käynnissä olevan ohitustiehankkeen urakkaa FSE61, joka on yksi yhteensä 17 ohitustieurakasta. Se käynnistyi huhtikuussa 2016 ja valmistuu suunnitelman mukaan toukokuussa 2021. Urakka-alueen pituus on 980 metriä, josta 135 metriä on tunneliosuutta. Koska kallionpinta on lähellä maanpintaa, tunneli on rakennettava pääosin betonirakenteisena.

””Kallion injektointi on osoittautunut yhdeksi suurimmista haasteista työmaalla, koska kallio tunneliosuudella on ruhjeista. Ruhjeissa on runsaasti huokosvettä, jonka pinnan korkeuden hallitseminen on vaativa tehtävä. Muun muassa tähän vedenpinnan seurantaan olemme tarvinneet FinMeasin automatisoituja mittauspalveluja, joihin olemme erittäin tyytyväisiä”, kertoo projekti-insinööri Carl Berzell Züblin Scandinavia AB:sta.

Urakkaosuuteen sisältyy runsaasti pohjavahvistusta, muun muassa stabilointia, sekä kaivantojen tukemista. Kaivantoja tukevien teräsponttien liikkeet on pidettävä hallinnassa. Tässä FinMeasin osaamisesta on ollut työmaalle hyötyä: suomalaisyritys toimitti työmaalle jatkuvatoimiset, edistykselliseen anturiteknologiaan perustuvat inklinometrit, joiden avulla työmaalla säilyy koko ajan reaaliaikainen käsitys ponttiseinien sivusiirtymistä.

“Se, että mittaukset lisäksi ovat web-pohjaiset, tekee seurannasta erittäin helppoa. Kaiken lisäksi seurantaohjelmasta on käytössä eri kieliversioita, mikä on ollut avuksi myös saksankielisille rakennesuunnittelijoille”, Berzell toteaa.

Automaatio turvaa rakenteet

FinMeasin toimitusjohtaja Sami Ylönen on automaatiotekniikan tohtori, joka yrittäjäksi ryhdyttyään erikoistui geoteknisten mittausten automatisointiin. Tärkeä innoittaja hänelle ja hänen yrittäjäkollegalleen Antti Ryhäselle oli aikanaan suomalaisen teleteknologian uranuurtajiin kuuluva tutkimusprofessori Yrjö Neuvo.

“Ideamme on tarjota automaattisia mittauspalveluja ennalta ehkäisevästi. Toisin sanoen mittaustemme hyöty on siinä, että asiakas pystyy seuraamaan kriittisten rakenteiden toimintaa ja reagoimaan mahdollisiin poikkeamiin ajoissa”, Sami Ylönen selvittää.

FinMeas on toiminut Suomessa runsaan 15 vuoden ajan ja on tällä hetkellä kansainvälistymässä voimakkaasti. Sami Ylönen pitää FinMeasin teknologian käyttöönottoa yhdessä Tukholman ohitustien urakoista tärkeänä askeleena yhtiön kansainvälistymisen tiellä.

“Tukholman ohitustien pohjoisimmalla osuudella asiakkaamme on nähnyt automaattisten mittausten edut ja ryhtynyt hyödyntämään palvelujamme”, Ylönen sanoo.